Sentähden, kun Hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu,
voi Hän kiusattuja auttaa.
Hebr-2, 18.
Herrani ja Vapahtajani, Sinä olet kerran ollut
ihminen niinkuin minä ja veljeni. Ja kun Sinä olet
ollut kaikessa kiusattu niinkuin me, niin Sinua ovat
vaivanneet myös ne ajatuksen kiusaukset, joiden
alaisia me olemme.
Ja ne kysymykset, jotka voivat ihmisen sielussa
herätä, eivät näin ollen ole vieraita Sinulle. Ja kun
Sinä olet ollut kaikessa kiusattu ilman syntiä, niin
Sinä olet vapaa siitä kireydestä ja katkeruudesta,
jotka ovat olleet kiusattuja ja kiusauksessa
langenneet, vaikkakin he myöhemmin ovat nousseet.
Sinua ei kiusaus milloinkaan voittanut, sentähden Sinä
voit antautua kiusatun kanssa tekemisiin eikä Sinun
tarvitse häntä torjua, peläten itseäsi ja omaa horjuvaa
pyhyyttäsi, niinkuin ihmiset usein tekevät.
Sentähden minä voisin täydessä luottamuksessa kääntyä
puoleesi niine kysymyksineni, jotka aika ajoin polttavat
sieluani, siinäkin tapauksessa, että Sinä kaikissa kohdin
vielä omistaisit saman aseman, joka Sinulla oli, kun
maallinen elämä sulki Sinut rajoihinsa.
Mutta nyt Sinä olet kirkastettu Herra, ja iankaikkisuuden
valo on himmentämättömänä koittanut Sinulle.
Ja nyt Sinä voit vieläkin suuremmalla vallalla lähettää
sieluuni Lohduttajan, Totuuden Hengen, joka todistaa
Sinusta ja minulle opettaa, mitä minun iankaikkiseksi
onnekseni tarvitsee tietää.
Amen.
( Pontus Wikner, 1837-1888. )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti