Meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen
uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
1. Tim. 1, 14.
Herrani ja Jumalani, Sinä näet minun
sydämeeni. Tämä ylpeä roska yrittää aina
uudelleen vapautua syyllisyydestään. Mutta
kuitenkin olin minä se, joka pakenin Sinun
luotasi. Sinä sitä vastoin, Sinä koston ja
laupeuden Jumala, seurasit pakenevan jäljissä
ja annoit hänen kokea onnettomuutta.
Sinä kuulit hurskaan äitini rukoukset. Hän vuosikausia
itki sitä, että maailman turhuus vangitsi minut. Herra,
Sinä pelastit minut turhuudestani. Sinä suuntasit kat-
seesi minuun. Sinä vedit jalkani verkosta.
Herra Jumala, Sinä, joka minut palautit oikealle
tielle, pelasta kaikki, kaikki eksyneet. Etsi, Herra, heitä,
siksi kunnes he etsivät Sinua.
Me vaellamme vieraassa maassa, jossa ihmiset puhuvat
toista kieltä, eikä kukaan ymmärrä, että Sinä olet se,
jota me huudamme avuksemme. Oi Jumalani, Totuuden
Henki, kuinka huokaakaan minun henkeni, että minä
saisin Sinut omistaa. Missä Sinä olet ?
Sinua minä isoan ja janoan. Ei mikään muu voi minua
tyydyttää. Mitä maailma tarjoaa Sinun sijastasi, vaikka
se olisi aurinko tai kuu, nuo Sinun ihanat luomasi, ne
ovat verrattomasti vähemmän kuin Sinä itse.
Anna minun löytää Sinut, Sinä minun rakkauteni, Sinä
sielu minun sielussani, Sinä jolla on elämä itsessäsi.
Sinä olet iankaikkinen elämäni.
Amen.
( Kirkkoisä Augustinus, 354-430 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti