Kaikki odottavat Sinua, että antaisit heille ruuan
ajallansa. Sinä annat niille, ja ne kokoavat. Sinä
avaat kätesi ja ne ravitaan hyvyydellä.
Ps. 104, 27-28.
Herra Jumala, taivaan Kuningas, me
rukoilemme Sinua, että Sinä opettaisit
meitä Sinua kiittämään sydämellä, koska
meidän kielemme on niin kankea kiittä-
mään. Me tahtoisimme kiittää Sinua,
Jumalamme, emme ainoastaan luomisen
armosta, vaan myös lunastuksen armosta.
Mutta kun ihmisen kieli on niin kankea
kiittämään, ettei moni kristitty ole voinnut
kiittää, niinkuin hänen pitäisi kiittää, niin
meidän täytyy panna luontokappaleet Sinua
kiittämään meidän edestämme. Mitäpä
tekevät ne pääskyset ja pääskysen poikaset,
jotka alkavat visertää heti, kun aurinko nousee ?
He kiittävät Sinua, Luojaansa, ensimmäisestä
säteestä, joka herättää heidät heidän pesissään,
ja tiaiset ja satakielet, jotka niin monenkaltaisin
äänin ylistävät Luojaansa. Rakkaus heitä vaatii
näin tekemään, mutta meidän, ihmisten kieli on
siihen kankea.
Herra Jumala, pane nyt tiaset, pääskyset ja
satakielet kiittämään meidän edestämme, kun
meillä itsellämme on kankea kieli. Kiittäkää
siis luomisen armosta kaikki tiaiset ja pulmuset,
pääskyset ja satakielet. Opettakaa te meitä
ihmisiä kiittämään siitä suuresta lunastuksen
armosta, että valkeus on tullut maailmaan, koska
armon aurinko on noussut taivaanrannalle.
Kiittäkää te kaikki.
Pian te pääsette siirtymään
lämpimään ilmaan jossa aurinko ei laske.
Pian pääsette visertelemään ja laulamaan elämän puun
oksilla.
Pian pääsette veisaamaan voiton virttä Jumalalle ja
Karitsalle Siionin vuorella. Amen, Halleluja.
Amen.
( Lars Levi Laestadius, 1800-1861 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti