Häntä te rakastatte, vaikka ette ole Häntä nähneet.
1.Piet. 1, 2.
Yli kaiken rakastettu Herra Jeesus !
Ylistetty olkoon ja kiitetty olkoon Sinun
nimesi nyt ja iankaikkisesti, Minkä kunnian
minä Sinulle osoittaisin, minkälaisen kiitoksen
Sinulle antaisin, joka niin äärettömän armon
olet minulle osoittanut ?
Jos jotakin sellaista löytäisin, minkä voisin
Sinulle antaa, niin olisi sekin jo ennen antamista
Sinun. Miten Sinut palkitsisin, mitä tekisin
muistoksesi ja Pyhän Nimesi ylistykseksi ? Paljon
olisi minun tehtävä, enkä vähimpäänkään kykene.
Kuitenkin, rakas Herra, tahdon Sinusta lukea ja
kirjoittaa, Sinulle veisata ja Sinua ajatella, Sinulle
tehdä työtä ja Sinun tähtesi kärsiä. Sinussa tahdon
iloita, Sinua kiittää ja Sinun kunniaasi julistaa.
Sinua tahdon kumartaen rukoilla, sillä Sinä olet
minun Jumalani, johon olen uskonut, jota olen
etsinyt ja rakastanut ja alati omakseni toivonut.
Anna minulle vakuus siitä, että minun käy hyvin
ja että silmäni kerran saavat taivaan kuorissa
nähdä kasvosi.
Herra Jeesus, ole Sinä minun turvani ja ainoa
lohdutukseni. Ole minun erikoinen ystäväni, ole
minun toivoni, sillä turhaa on panna toivonsa
ihmisiin. Ole sydämeni ilo, sillä maailman ilo on
täydellisesti turha.
Ole Sinä minun johdattajani ja seuralaiseni sillä
tiellä, jota vaellan.
Amen.
(Tuomas Kempiläinen, 1380-1471 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti