Jaakob lähti Harranista. Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan. Niin hän näki unta: maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: »Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet».
— Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: »Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt. Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti».
I Moos. 28
Herra Jeesus, Sinä, joka kerran vaelsit ihmisenä Pyhän maan poluilla, muista kaikkia matkalla olevia. Muista veljiämme ja sisariamme, jotka opiskelevat kaukaisissa maissa. Kulje heidän kanssaan ja auta heitä, etteivät he eksy väärille teille ja unohda Sinua. Siunaa armollasi kaikkia meitä, jotka olemme elämän matkamme alkutaipaleella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti