MOITTEETON ASENNE.
Jos tulet alttarin ääreen ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, ei niin, että häijyllä hentomielisyydellä voisit kaivaa jotakin esiin, vaan ”jos siellä muistat, s.o., jos Jumalan Henki saattaa sen sinun tietoisuuteesi, niin »käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi». Älä koskaan vastusta Jumalan Hengen syvää hienotunteisuutta itsessäsi, kun Hän kasvattaa sinua yksityiskohtia myöten.
”Käy ensin sopimassa veljesi kanssa . . .” Herramme käsky on yksinkertainen: ”Käy ensin sopimassa.” Mene takaisin sitä tietä, jota tulit, mene sitä tietä, joka osoitettiin sinulle alttarin ääressä, kun tulit vakuuttuneeksi asiasta; olkoon sinulla sellainen mielenlaatu ja sielun asenne sitä henkilöä kohtaan, jolla on jotakin sinua vastaan, että se tekee sovinnon yhtä luonnolliseksi kuin hengitys.
Jeesus ei huomioi tuota toista henkilöä, Hän sanoo: ”Mene sinä!” Tässä ei suinkaan ole kysymys sinun oikeuksistasi. Jumalan pyhä aatelismerkki on siinä, että hän voi luopua oikeuksistaan ja totella Herraa Jeesusta.
”Ja tule sitten uhraamaan lahjasi.” Asian kulku on selvästi osoitettu. Ensin sankarillinen uhrimieli, sitten äkillinen muistutus Pyhän Hengen synnyttämän herkätuntoisuuden avulla ja pysähtyminen vakuuttuneisuuden kohdalla; sitten kuuliaisuuden tie Jumalan Sanaa kohtaan ja moitteettoman mielen ja ”tunteen” muodostuminen sitä henkilöä kohtaan, jonka kanssa olet ollut huonoissa väleissä; ja vihdoin iloinen, yksinkertainen, häiritsemätön lahjasi uhraaminen Jumalalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti