HENGELLINEN HÄMMINKI.
Te ette tiedä, mitä anotte. Matt. 20 : 22
Hengellisessä elämässä tulee aikoja, jolloin olemme hämmennystilassa, emmekä yhtään auta asiaa, jos sanomme, ettei hämminkiä saisi olla. Ei ole kysymys oikeasta ja väärästä, vaan kysymys on siitä, että Jumala ottaa sinut ja vie sellaiselle tielle, jota sinä et sillä kertaa käsitä, ja ainoastaan kulkemalla hämminkintilan kautta sinä pääset siihen, mitä Jumala tahtoi.
Hänen ystävyytensä kääriinliinat. Lk. 11:5–8. Jeesus kertoi esimerkin miehestä, joka näytti olevan välinpitämätön ystäväänsä kohtaan, ja Hän sanoi, että sellaiselta taivaallinen Isä näyttää sinusta toisinaan. Sinä ajattelet, että Hän on kovasydäminen ystävä, mutta muista, ettei Hän sitä ole; aika tulee, jolloin kaikki jälleen selvenee. Sydänystävyyden yllä on sumuverho ja usein rakkauskin saa odottaa tuskassa ja kyynelin täydellisemmän osallisuuden siunausta. Kun Jumala näyttäytyy täydellisesti suruverhoihin kääriytyneeltä, riiputko silloinkin luottamuksessa Häneen?
Hänen Isän-sydämensä varjostuminen. Lk. 11:11–13.
Jeesus sanoo, että tulee aikoja, jolloin sinun Isäsi näyttää olevan luonnoton Isä, ikäänkuin Hän olisi tunteeton ja välinpitämätön, mutta muista, ettei Hän sitä ole; Hän on sanonut teille: »Jokainen anova saa.» Jos Isän kasvoilla on varjo juuri nyt, niin pidättäydy vakaumukseen, että Hän lopulta ilmaisee itsensä kirkkaana, ja osoittautuu oikeamieliseksi kaikessa, mitä Hän on sallinut tapahtua.
Hänen uskollisuutensa outous. Lk. 18:1–8. »Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä?» Löytääkö Hän sellaista uskoa, joka tallettaa kaikkensa Häneen, huolimatta hämminkitilasta? Käy eteenpäin lujana uskossa siihen, että Jeesuksen sanat ovat totta, vaikka et tällä hetkellä ymmärräkään, mitä Jumala tekee. Hänellä on suuremmat aikeet esillä, kuin ne erikoisasiat, joita sinä anot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti