Samasta suusta lähteee kiitos ja kirous. Niin ei saa olla,
veljeni. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja
karvasta vettä ? Ei suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
Jaakob 3, 11-12.
Herra, kaikkivaltias Jumala!
Niin pian kuin minä antaudun ajattelemaan tai
puhumaan jotakin hyvää, niin tulevat pian pahat,
jumalattomat ajatukset mieleeni. Ne estävät minua
palvelemasta Sinua, Sinun tahtosi ja käskyjesi mukaan.
Sisäinen, salainen ylpeys minua vaivaa. Kirottu hekuma
minua viettelee. Ahneus minua vaanii. Laiskuuttani ja hitauttani minun on vaikea voittaa. Ei minussa ole
mitään hyvää.
Sinä olet luonnut minut sangen kunnialliseksi olennoksi,
mutta omakohtaisesti minä olen kääntynyt Sinusta pois
ja itseni turmellut. Anna minulle, Jumalani, kaikki
syntini Jeesuksen tähden anteeksi ja anna minulle valvova
sydän, jota tämän maailman turhuus ei saa horjutetuksi.
Ylennä, rakas Jumala, minun sydämeni usein sinun tykösi.
Tee minut rakkaan Vapahtajani esimerkin mukaan nöyräksi, ettei ulkokultaisuus minua pettäisi. Anna kaiken katoavaisen
ja kaiken turhuuden kaikota minun sydämestäni, että
yksin rakkautesi siihen juurtuisi. Anna minulle ymmärrys
tunteakseni Sinua.
Sytytä minun henkeni etsimään Sinua. Anna minulle se
viisaus, joka Sinulle kelpaa. Anna kärsivällisyys odottaa
Sinun aikaasi ja Sinun tahtosi täyttymistä. Anna minulle
vahva usko, että Sinua vilpittömästi rakastaisin. Anna
Sinun kurituksesi johtaa minut parannukseen.
Vedä hyvillä töilläsi minut itsesi yhteyteen, niin että minä kerran kirkkaudessa veisaisin Sinun kiitostasi ja Sinua
iäti kunnioittaisin.
Amen.
( Henrik Renqvist, 1789-1866 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti