ERÄS JUMALAN SUURISTA KIELTOSANOISTA
Älä kiivastu, se on vain pahaksi. Ps. 37 : 8
Kiivastuminen merkitsee menemistä omille teille, nyrkki-oikeuteen, henkisesti tai hengellisesti. On asia sinänsä sanoa: »Älä kiivastu», mutta on kokonaan toinen asia omistaa sellainen mieliala, että voi olla kiivastumatta. Kuulostaa niin mukavalta puhua »lepäämisestä Herrassa» ja »kärsivällisestä Herran odottamisesta» — kunnes pesä on pantu ylösalaisin ja me joudumme elämään, kuten niin monet joutuvat, huolten ja melskeiden keskellä — onko silloinkin mahdollista levätä Herrassa? Jos kiivastumisen kielto ei osoita voimaansa tässä, ei se osoita muuallakaan. Tämä kielto on oleva pätevä kaikkinaisissa kiusoissa yhtä hyvin kuin rauhan päivinä, tai se ei sitten ole pätevä milloinkaan. Ja ellei se sovellu sinun erikoisasiohisi, ei se sovellu kenenkään muunkaan. Lepo Herrassa ei riipu ulkonaisista olosuhteista lainkaan, vaan sinun suhteestasi Jumalaan itseensä.
Hätäily vie aina syntiin. Me kuvittelemme, että hitunen levottomuutta ja murehtimista ovat osoituksena siitä, miten viisaita me todella olemme; se on paljon enemmän osoituksena siitä, miten pahoja me olemme. Kiivastuminen vuotaa päättäväisyydestämme kulkea omaa tietämme. Herramme ei murehtinut milloinkaan, eikä Hän ollut koskaan levoton, koska Hän ei yrittänytkään toteuttaa omia ihanteitaan; Hän toteutti aina vain Jumalan ajatuksia. Kiivastuminen on pahasta, jos olet Jumalan lapsi.
Oletko tuudittanut omaa tyhmää sieluasi ajatuksella, että sinun ympäristövaikeutesi ovat liian suuria Jumalalle? Pane kaikki huolottelusi syrjään ja asetu lepoon Kaikkivaltiaan varjoon. Sano päättäväisesti Jumalalle, ettet sinä tahdo kiivalla tuon asian tähden. Kaikki meidän kiivastumisemme ja murehtimisemme johtuu siitä, että me laskelmoimme ilman Jumalaa.
Hätäily vie aina syntiin. Me kuvittelemme, että hitunen levottomuutta ja murehtimista ovat osoituksena siitä, miten viisaita me todella olemme; se on paljon enemmän osoituksena siitä, miten pahoja me olemme. Kiivastuminen vuotaa päättäväisyydestämme kulkea omaa tietämme. Herramme ei murehtinut milloinkaan, eikä Hän ollut koskaan levoton, koska Hän ei yrittänytkään toteuttaa omia ihanteitaan; Hän toteutti aina vain Jumalan ajatuksia. Kiivastuminen on pahasta, jos olet Jumalan lapsi.
Oletko tuudittanut omaa tyhmää sieluasi ajatuksella, että sinun ympäristövaikeutesi ovat liian suuria Jumalalle? Pane kaikki huolottelusi syrjään ja asetu lepoon Kaikkivaltiaan varjoon. Sano päättäväisesti Jumalalle, ettet sinä tahdo kiivalla tuon asian tähden. Kaikki meidän kiivastumisemme ja murehtimisemme johtuu siitä, että me laskelmoimme ilman Jumalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti