VÄHÄN LISÄÄ HÄNEN TEISTÄÄN.
Hän tulee sinne, mistä Hän käskee meidän lähteä.
Kun Jeesus oli antanut opetuslapsilleen nämä matkakäskyt, lähti Hän sieltä
opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa. Mat 11:1
“Jos Jumala sanoi sinulle: »Mene!» etkä sinä lähtenyt, koska pidit niin huolta ihmisistä kotipuolessasi, ryöstit sinä heiltä itse Jeesuksen Kristuksen opetuksen ja saarnan. Kun sinä tottelit ja jätit kaikki seuraukset Jumalalle, meni Herra sinun kaupunkiisi opettamaan; niin kauan kuin et tahtonut totella, olit sinä tiellä. Tarkkaa, missä alat väitellä ja asettaa sen, mitä sanot velvollisuudeksi, Herrasi käskyjen kilpailijaksi. »Minä tunsin, että Jumala käski minun lähteä, mutta minulla oli velvollisuuteni täällä»; tämä merkitsee sitä, ettet sinä usko Jeesuksen tarkoittavan, mitä Hän sanoo.
Hän opettaa siellä, minne Hän ei meitä ohjaa.
»Opettaja... tehkäämme tänne kolme majaa.»
Pyrimmekö me toisia ihmisiä kohtaan hengellisen harrastelija-kaitselmuksen asemaan? Olemmeko me toisten opettamisessa niin touhukkaita, ettei Jumala voi päästä mistään lähestymään heitä? Meidän on pidettävä suumme kiinni ja henkemme herkkänä. Jumala tahtoo opettaa meitä tuntemaan Hänen Poikaansa, Hän tahtoo muuttaa meidän rukous hetkemme kirkastusvuoren kokemuksiksi, emmekä me sitä salli. Kun me olemme varmoja siitä, millä tavalla Jumala tulee toimimaan, ei Hän koskaan enää toimi sillä tavalla.
Hän toimii siellä, minne Hän lähettää meidät odottamaan.
»Odottakaa... kunnes...»
Odota Jumalaa ja Hän toimii, mutta älä odota hengellisesti »pahalla tuulella», kun et voi nähdä tuumaa eteenpäin! Olemmeko riittävästi vapautuneet hengellisestä hermotaudistamme, hysteriasta, odottamisesta Jumalaa? Odottaminen ei ole ristissä käsin istumista, vaan opettelemista tekemään, mitä meille on käsketty.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti