SIJAISUUS
* Sen....Hän meidän tähtemme teki synniksi, että me Hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi * 2. Kor 5 : 21
Nykyaikainen käsitys Jeesuksen kuolemasta on sellainen, että Hän kuoli
meidän syntiemme tähden myötätunnosta meitä kohtaan. Uuden Testamentin
näkemys on, että Hän kantoi meidän syntimme, ei myötätunnosta, vaan
yhdistymällä siihen.
Meidän syntimme ovat poistetut Jeesuksen kuoleman tähden, ja selitys Hänen
kuolemaansa on Hänen kuuliaisuutensa Isää kohtaan, ei Hänen yhteenkuuluvaisuutensa
meidän seuraamme. me saamme Jumalan jatkuvan hyväksymisen, ei sentähden,
että olemme luvanneet luopua jostakin, vaan Kristuksen kuoleman tähden, ei
mistään muusta syystä.
Me sanomme, että Jeesus Kristus tuli ilmoittamaan meille Jumalan Isyyden, Jumalan
rakastavan ystävyyden ; Uusi Testamentti sanoo, että Hän tuli ottamaan pois
maailman synnin. Jumalan ilmoittaminen Isäksi tapahtuu vain niille, joille Hän
on tullut Pelastajaksi. Jeesus Kristus ei puhunut itsestään maailmalle koskaan
sellaisena, joka ilmaisee heille Isän, vaan kyllä kompastuskivenä.
Joh. 14:9 oli puhuttu Hänen opetuslapsilleen.
Sellaista, että Kristuksen kuoleman tähden minä pääsisin rankaisematta, ei ole
opetettu Uudessa Testamentissamme. Se mitä on opetettu Uudessa Testamentissa,
on tämä : * Hän kuoli kaikkien puolesta * ( ei : Hän kuoli minun kuolemani ),
ja että minä, yhdistymällä Hänen kuolemaansa, voin vapautua synnistä ja saada
osakseni Hänen oman vanhurskautensa.
Sijaisuus, jota Uusi Testamentti opettaa, on kaksinainen : * Jumala teki Hänet,
joka ei synnistä mitään tiennyt, synniksi meidän tähtemme, JOTTA ME
TULISIMME HÄNESSÄ JUMALAN VANHURSKAUDEKSI * .
Kristus ei voi olla minun sijassani, ellen minä tahdo, että Kristus saa muodon minussa.
(OC)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti