EI SINNE PÄINKÄÄN !
2. Kork. 5:17
Herramme ei ruoki koskaan ennakkoluulojamme. Hän tuhoaa ne.
Me kuvittelemme, että Jumala tuntee kiinnostusta meidän ennakkoluulojamme
kohtaan ; olemme aivan varmoja siitä, ettei Jumala koskaan toimi meidän
kanssamme siten, kuin otaksumme, että Hänen on toimittava toisten kanssa :
' Jumalan täytyy menetellä noiden ihmisten kanssa sangen ankarasti, mutta
tietysti Hän tietää, että minun ennakkokäsitykseni ovat aivan oikeat '.
Meidän on opittava tämä : * Ei Sinne päinkään * !!
Sen sijaan, että Jumala olisi meidän ennakkokäsitystemme puolella, hän pyyhkii
harkisti ne tyystin pois.
Jumala ei osoita mitään kunnioitusta sille, mitä me Hänelle tuomme : on vain
yksi asia, jota Hän meiltä tahtoo : EHDOTONTA ANTAUTUMISTA..
Kun me olemme syntyneet uudestaan, niin Pyhä Henki alkaa tehdä työtä uuden
olemuksen luomiseksi meihin, ja kerran tulee aika, jolloin ei ole enää jäljellä
mitään vanhasta ; vanha juhlallisuus on mennyt, vanha asennoituminen on mennyt,
ja ' kaikki on nyt Jumalasta'. Kuinka pääsisimme sellaiseen elämään, jossa ei ole
himoa, ei itsekiinnostusta, ei tunneherkkyyttä kultapussia kohtaan, vaan pelkkää
rakkautta, jonka hyvyys ei häiriydy, joka ei ajattele pahaa, vaan on aina hyvä ?
Ainoa keino on se, ettei salli entisestä elämästä hitustakaan jäädä jäljelle, vaan
että meillä on yksinkertainen , täydellinen luottamus Jumalaan, sellainen luottamus,
ettemme enää pyydä Jumalan siunausta, vaan tahdomme ainoastaan Hänet. Olemmeko
päässeet paikalle, jossa Jumala voi ottaa meiltä siunauksensa pois, niin ettei se vaikuta
luottamukseemme Häneen ?
Kun vain näemme Jumalan työssään, silloin emme enää vaivaa päätämme sillä, mitä
yleensä tapahtuu, koska me tosiaankin turvaudumme taivaalliseen Isäämme,
jota maailma ei voi nähdä.
(OC)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti