Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin Hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.
Mutta he vaativat Häntä sanoen : ' Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo
laskemassa.' Kun Hän oli aterialla heidän kanssaan, Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat Hänet. Ja Hän katosi heidän näkyvistään. Ja he
sanoivat toisillensa: ' Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun Hän puhui meille tiellä ja
selitti meille kirjoitukset ? ' Luuk. 24
Herra Jeesus Kristus .
Avaa korvamme ja sydämemme ei vain kuulemaan puhetta Sinusta vaan Sinun puhettasi.
Tule, Herra, meidän todellisuuteemme niin, että koemme Sinun läsnäolosi. Sinä, joka olet
läsnä pyhässä ehtoollisessa, ole läsnä myös siinä leivässä, jonka kotonamme murramme
ja jonka hankkimiseksi isät ja äidit tekevät työtä ja näkevät vaivaa. Sulje rakkauteesi
perhepiirimme ja ystävämme. Tee itsesi eläväksi niillekin, jotka ovat Sinut unohtaneet.
(JH)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti