UHRAAMISEN IHASTUS.
Olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin teidän sielujenne hyväksi. 2 Kor. K12:15
Kun Jumalan Henki on vuodattanut Jumalan rakkauden sydämiimme, silloin alamme tieten
tahtoen samastua Jeesuksen mielenkiintoon muita ihmisiä kohtaan, ja Hän on kiinnostunut
kaikenkaltaisiin ihmisiin, joita maa päällään kantaa. Meillä ei ole oikeutta kristillisessä työssä
mukautua omien mielitekojen mukaan ; tässä on eräs Jeesus-suhteemme tärkeimmistä
tunnusmerkeistä.
Uhraamisen ihastus on siinä, että minä luovun elämäni Ystäväni Jeesuksen tähden ; minä
en heitä sitä pois, vaan kulutan elämäni tarkoituksellisesti hänen tähtensä ja Hänen
mielenkiintonsa tähden muita ihmisiä kohtaan, en minkään aatteen tähden. Paavali uhrasi
itsensä vain yhtä tarkoitusta varten -- että hän voittaisi muita Jeesukselle.
Paavali kiinnitti ihmisten mieliä aina vain Jeesukseen, ei milloinkaan itseensä. ' Olen tullut
kullekin sellaiseksi kuin kukin on, että tavalla tai toisella pelastaisin edes muutamia. '
Kun joku sanoo, että hänen tulee kehitellä pyhää elämää yksinäisyydessä Jumalan edessä,
ei hän enää ole hyödyksi ihmisveljillensä.
Mihin ikinä Paavali meni, pääsi Kristus esiin hänen elämässään. Kun me tavoittelemme omia
päämääriämme, ei Jeesus Kristus pääse esiin meidän elämässämme. Jos olemme luovuttaneet
itsemme Jeesukselle, ei meillä ole mitään omia päämääriä. Paavali sanoi tietävänsä, miten
olla ' kynnysmattona' vähääkään vastustelematta, koska hänen elämänsä päävaikutin oli
palvova kiintymys Jeesukseen, vaan niihin asioihin, jotka vapauttavat meidät hengellisesti.
Tämä ei ollut Paavalin vaikutin: ' Toivoisin olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi! '
Kun joku on rakastunut, silloin ei ole liioiteltua puhua näin, ja Paavali oli rakastunut
Kristukseen.
(OC)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti