Niinkuin Isäni on minua rakastanut, niin minäkin
olen teitä rakastanut. Pysykää minun rakkaudessani.
Joh. 15,9.
Herra Jumala, Sinä olet saannut voiton
minusta. Mutta, Herra, minun Jumalani,
mitä Sinä olet saannut voitoksesi ? Kenen
Sinä olet valloittanut ? Tämän madon, joka
ryömii tomussa.
Minulle on ihmeellistä, että Sinä olet käynyt
tämän taistelun voittaaksesi --kenen ?
Voittaaksesi minut, tämän arvottoman. Nyt minä
heittäydyn Sinun eteesi ja rukoilen armoa, vain
yhtä ainoaa armoa. Anna minulle armo rakastaakseni
Sinua, yksin Sinua, ja Sinua aina enemmän.
Minun Jumalani, minä en rakasta vain Sinun
lahjojasi, joita Sinä minulle annat. Minä rakastan
lahjoissasi Sinua Itseäsi. Herra, Sinä näet, että minun
sanani sammaltavat. Minä en löydä niitä sanoja, joita
sydämeni vaatii. Mutta minun sydämeni jatkaa ilman
sanoja. Minun sydämeni häviää, Sinuun,
minun Jumalani.
Oi, Herra, Sinä olet omistanut minut aikaisemminkin,
niin kuin Sinun omiasi ovat kaikki luodut tekosi. Mutta
nyt minä olen Sinun omasi toisin tavoin kuin ennen.
Minä olen Sinun sisällisesti. Nyt minä Sinulle antaudun
rakkaudessa.
Sinun minä olen, yksin Sinun. Sinua minä rakastan,
Sinua palvon iankaikkisuuksien iankaikkisuuteen.
Amen.
( Kirkkoisä Augustinus, 354-430 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti