LÄHINNÄ PARAS TEKO.
Etsikää, ellette ole löytäneet. Lk. 9: 11
Jos anot jotakin elämältä, etkä Jumalalta, niin anot kelvottomasti, se on, sinä anot itsetehostuksen halusta. Mitä enemmän tehostat itseäsi, sitä vähemmän etsit Jumalaa.
»Etsikää, niin te löydätte.» Tarttu toimeen, supista kiinnostuksesi tähän ainoaan. Oletko koskaan etsinyt Jumalaa koko sydämestäsi, vai oletko vain lähettänyt Hänelle laimean huudahduksen siveellisen hermosäryn pistoksien perästä?
Etsi, keskity, niin löydät.
»Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa vetten tykö.» Oletko janoinen vai omahyväisesti välinpitämätön — niin tyytyväinen kokemuksiisi, ettet halua mitään enempää Jumalalta?
Kokemus on porttikäytävä, ei päämäärä. Varo, ettet rakenna uskoasi kokemuksille — metallin kalskeus ja mestaroiva ote tulee ilmi heti. Et voi koskaan antaa toiselle sitä, minkä olet löytänyt, mutta sinä voit saada hänet koti ikiävän tavoin suhtautumaan siihen, mitä sinulla on.
»Kolkuttakaa, niin teille avataan.» »Lähestykää Jumalaa.»
Kolkuttakaa — ovi on suljettu, ja sydämesi tykyttää, kun kolkutat. »Puhdistakaa kätenne» — kolkuttakaa hiukan kovemmin, sinä alat tuntea olevasi likainen. »Puhdistakaa sydämenne» — tämä on vielä henkilökohtaisempaa, nyt sinä olet epätoivoisesti vakavissasi — sinä teet vaikka mitä.
»Murehtikaa» — oletko koskaan ollut murtuneena Jumalan edessä sisäisen elämäsi tilan tähden? Itsesäälin hituistakaan ei ole jäänyt, vaan murtuneen sydämen murhe, kun hämilläsi saat havaita olevasi sellainen kurja olento kuin olet.
»Nöyryyttäkää itsenne» — on nöyryyttävää kolkuttaa Jumalan ovelle — sinun on kolkutettava yhdessä ristiinnaulitun ryövärin kanssa. »Kolkuttavalle avataan.»
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti