Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni
ei sinusta väisty, eikä minun rauhaliittoni horju,
sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Jes. 54, 10.
Herra Jumala, armahda minua. Mutta älä armahda sillä kierolla
ja kitsaalla laupeudella, jolla ihmiset armahtavat, vaan Sinun oman,
suuren, käsittämättömän laupeutesi mukaan.
Herra, minä sanon sitäkin laupeutta pieneksi ja rajoitetuksi, jota Sinä
osoitat, kun ihmisiä autat heidän ruumiillisissa tuskissaan. Sinun suuri
laupeutesi on se, että annat anteeksi syntejä ja ihmisille lahjoitat armosi
taivaanvaltakunnan omaksi.
Voiko olla mitään suurempaan kuin Sinun armosi ?
Voiko olla mitään suurempaa armahtavaisuutta, kuin minkä Sinä osoitit,
kun annoit ainosyntyisen Poikasi minun puolestani ?
Tämän Sinun suuren laupeutesi mukaan Herra, ole minulle armollinen.
Sinä yksin olet minun voimani, minun tukeni, minun leponi, minun turvani.
Anna Sinun kasvojesi valon loistaa minun ylitseni, niin etteivät satunnaiset
sumut minua johda harhaan, eivät sieluani ympäröi varjoillaan eivätkä
minulta riistä rohkeuttani. Tee minun jalkojeni askeleet lujiksi, kun minä
vaellan Sinun totuutesi tietä.
Herra, tartu minun elämääni. Herra, herää ja nouse, tule minun tyköni,
älä viivy. Sinun omasi minä olen elämässä ja kuolemassa.
Herra, Sinä olet minut lunastava, Sinä uskollinen Jumala. Jeesuksen
Kristuksen, minun Herrani kautta.
Amen.
( Girolamo Savonarola, 1452-poltettiin roviolla 1498 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti