Totisesti minä tulen pian. Amen, tule Herra Jeesus.
Joh. ilm. 22, 20.
Rakas Herrani ja Vapahtajani, minä tiedän, että Sinä elät ja
hallitset seurakuntaasi maan päällä. Näenkö oikein, Herra, vai
uneksinko, kun luulen näkeväni nykyisen maailmanajan taivaan
rannalla ikäänkuin uuden aamuruskon säteen, joka ennustaa
Sinun seurakunnallesi maan päällä uutta kirkkaampaa päivää.
Epäuskon tuulahduksien keskellä olen joskus tuntevinani henkäyksen,
joka ennustaa raitista, virvoittavaa aamutuulta. Minusta tuntuu, kuin
olisi jotakin painostavaa ja pidättävää laskeutunut seurakuntasi viini-
tarhojen ylitse, ja että tarvittaisiin joku Paavali tai Luther niiden
puhdistamiseksi. Onko sellainen mies tuleva ?
Sen Sinä tiedät, Herra, ja minäkin tiedän sen, että kun häntä tarvitaan,
niin Sinä hänet meille lähetät. Mutta kun hän tulee, hän on oleva mies,
joka kulkee Sinun askeleissasi ja uskaltaa uhrata elämänsä ilon ja sielunsa
rauhan, niinkuin Sinä ne uhrasit Isällesi. Sillä olematta tässä kohden Sinun
kaltaisesi ei kukaan voi maan päällä toimittaa mitään olennaista Sinun
valtakuntasi hyväksi.
Ja nyt, minun rakas Herrani ja Veljeni, jota minä kaikessa heikkoudessani
rakastan, minä asetun yhdessä Sinun kanssasi Isäsi kasvojen eteen ja rukoilen
Sinun nimessäsi, varmana rukouksen kuulemisen lahjasta :
Isä meidän, joka olet taivaassa, tulkoon Sinun valtakuntasi.
Amen.
( Pontus Wikner, 1837-1888 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti