YHÄ INHIMILLINEN
Lihaantulemisen suuri ihme häviää Jeesuksen tavalliseen lapsuuselämään ;
kirkastusvuoren valtava ihme häipyy riivaajaisten laaksoon ; ylösnousemuksen
ikikirkkaus hupenee aamiaisateriaan meren rannalla. Tämä ei ole laskukohtien
kertoilemista, vaan tässä on Jumalan suuri ilmoitus.
Meillä on taipumus kiinnittää katseemme ihmeellisyyksiin kokemuksissamme ;
me pidämme sankarillisen tajua sankarillisuutena. Uljas koetuksen kestäminen
on asia sinänsä, mutta on aivan toista elää joka päivä Jumalan kunniaksi silloin,
kun ei kukaan ole sitä todistamassa näyttämö-valaistusta, ei kenkään kiinnitä
pienintäkään huomiota meihin.
Vaikka emme toivoisikaan keskiaikaista sädekehää itsellemme, niin tahtoisimme
sentään jotakin, mikä panisi ihmiset sanomaan ; *Mikä ihmeellinen rukouksen mies
hän on ! * * Mikä hurskas, pyhitetty nainen* Jos olet todellisesti pyhitetty
Herralle Jeesukselle, niin olet päässyt ylhäiseen korkeuteen, jossa ei kukaan enää
ajattele huomioivasti sinua, kaikki, mikä havaitaan, on vain tosiasia, että Jumalan
voima liikkuu kauttasi kaiken aikaa.
* Oi, kuinka ihmeellisen kutsun olenkaan saanut Jumalalta ! *
Tarvitaan kaikkivaltiaan Jumalan voima tehdäksemme vähäpätöisimmät
velvollisuutemme Jumalan kunniaksi. Tarvitaan Jumalan Henki tekemään meidät
niin ehdottoman inhimillisessä Hänen omikseen, että , me olemme täydellisesti
huomaamattomia. Jumalan pyhän elämän koe ei ole menestyminen, vaan uskollisuus
inhimillisessä elämässä sellaisena, kuin se todellisuudessa on.
Me tahtoisimme asettaa menestymisen kristillisessä työssä tarkoitusperäksi, tarkoitus
on tuoda ilmi Jumalan kunnia ihmiselämässä, elää Kristuksen kanssa Jumalaan
kätkettyä elämää inhimillisissä oloissa.
(OC)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti