Kun minut ylennetään maasta,niin minä vedän
kaikki tyköni.
Joh. 12, 32.
Herra Jeesus Kristus, on niin paljon, mikä pyrkii
meitä vetämään pois Sinun luotasi. Meidän tyhjät
harrastuksemme, meidän vähäpätöiset ilomme,
meidän arvottomat huolemme, nämä ja niin
paljon muuta vetävät meitä irralleen Sinusta.
Meissä on ylpeyttä, joka on liian raukkamainen
antautuakseen Sinun autettavaksi. Meissä on
miehuutonta pelkuruutta, joka loittonee Sinusta
omaksi turmiokseen. Meitä vaivaa syntiemme tuska,
joka pakenee Sinun pyhyytesi puhtautta, niinkuin
sairaus pakenee lääkettä.
Mutta Sinä, Herra, olet kuitenkin väkevämpi. Niinpä
vedä Sinä meitä yhä voimakkaammin luoksesi. Me
sanomme Sinua Vapahtajaksemme ja Lunastajaksemme.
Me tunnustamme, että Sinä tulit maailmaan
irroittamaan meidät kahleistamme, jotka meitä sitovat
tai joilla me itse olemme itsemme sitoneet. Sinä tulit pelastamaan kadotettuja.
Tämä on Sinun työsi, jonka Sinä olet täyttänyt ja jota
Sinä tahdot täyttää päivien loppuun asti. Herra Jeesus
Kristus, me olemme niin sanomattoman heikkoja, me
niin helposti annamme kaiken pahan meitä vetää pois
Sinusta.
Mutta Sinä, joka olet totuus, Sinä yksin, meidän
Vapahtajamme, voit totuudessa vetää ihmiset luoksesi.
Sinä olet tämän luvannut ja Sinä olet lupauksesi pitävä.
Niin antakoon Sinun Jumalasi meille armonsa, että me
menisimme itseemme, niin että Sinä voisit meitä vetää
tykösi--- vetää irti meidä korkeudestamme, vetää
pienuuden ja nöyryyden tietä Sinun rakkautesi yhteyteen.
Amen.
( Sören Kierkegaard, 1813-1855)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti