Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään,
joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
Joh. 12, 46.
Jeesus Kristus, Sinä olet minun kallioni ja minun
vapahtajani. Sinä olet minun ikäväväni ja minun
rakkauteni. Kumarru minun puoleeni, Sinua minä
rukoilen. Minä rakastan Sinua. Kun Sinun tähtesi
luovun maailman kaikesta suloisuudesta, niin
luopumiseni on kaikkein mieluisinta.
Mitä olen kammonnut menettää, sen minä nyt Sinun
tähtesi ilolla menetän. Kaiken sen Sinä karkoitat
sydämestäni itse saapuaksesi sydämeni valtiaaksi.
Sinä olet suloisempi kain kaikki maallinen ilo. Sinä
olet häikäisevämpi kuin kaikki maailman kirkkaus.
Sinä olet korotettu kaiken kunnian yläpuolelle, mutta
Sinä et halveksi niitä, jotka ovat nöyriä ja pieniä. Tunge
valkeudellasi kokonaan minun olentoni lävitse. Sinä voit
minut tehdä yhä täydellisemmäksi. Auta, että minä
vihdoin saan katsella Sinua ja tuntea Sinut, niinkuin
Sinä tunnet minut. Autuaita ovat puhdassydämiset,
Sillä he saavat nähdä Jumalan.
Sentähden minä rukoilen Sinua, Herra, Sinun laupeutesi tähden: anna minulle nöyryyttä, murra minun itsekkyyteni,
irrota minut maailman kahleista. Nyt minä vihdoikin olen
vapaa, kun Sinä olet päästänyt minut kalvavista murheistani.
Minua ei enää liikuta ihmisten suosio. Kiihkeän himoni Sinä olet suistanut. Sinä, Herra, olet minun rikkauteni. Johda
minut iankaikkiseen iloosi. Minä en mitään pelkään.
Amen.
( Kirkkoisä Augustinus, 354-430 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti